Edelleen
13:40
Edelleen pitäisi olla kyseessä tavalliset kesäpäivät, mutta vietän aikani vain alusvaatteissa, tarkoituksella liian isoissa alushousuissa, jotka tuntuvat käytettäessä jonkinlaiselta viidakkotarinan lannevaatteelta, ostin näitä paljon n. 5 vuotta sitten enkä ole nähnyt syytä vaihtaa toisenlaisiin. Ranteessani on käytetty tingitty Apple Watch, päässä vanhat Sony-vastamelukuulokkeet, olen villi kaupunkilainen, voisin kuulua sosiaalisen median primitiivis-ultramaskuliinis-henkisiin algoritmitunneyhteisöihin. Harmi että luin juuri pitkän listan HSn kommenttipalstaa, edeltämainittua algoritmitunnevirtaa loistavasti kumoavan, kuin vettä liekkeihin, kommenttipalsta täynnä lihattomuuden puolesta puhumista, paksusuolisyöpää vastaan, syöpä mainittiin niin monta kertaa, että nyt en ajattele muuta. Tuuli lännestä 5m/s, puuskia 8m/s. Eivät osu avonaiseen ikkunaan.
23:20
Glukoosi 10,1 mmol/L. Luen aamupäivällä pöydälle avaamaani kirjaa. Se on yksi joistakin taloustieteen perusteoksista joita olen lukenut tai omistan.
"Economics is the study of how people choose to allocate their scarce resources to produce, exchange, and consume goods and services in an attempt to satisfy their unlimited wants"
– Economics – A Contemporary Introduction, William A. McEachern, 1991
Taloustiede tutkii siis valintaa, tämän teoksen mukaan. Miten valintaa tutkitaan? Miten voi mukamas tutkia valintaa? Mitä tarjottavaa taloustieteellä on valinnan tutkimiselle? Jos tutkin valintaa shakkipelissä, harjoitan shakinpeluuta. Jos tutkin valintaa ihmisen käytöksessä, harjoitan esimerkiksi psykologiaa. Mitä erityistä taloustiede tuo valinnan tutkimiselle? Voitaisiin kenties jatkaa samalla kaavalla: Jos tutkin valintaa taloudellisessa toiminnassa, harjoitan taloustiedettä. Tässä on kyllä ongelma. Mikään muu tiede ei määrittele itseänsä valinnan kautta. Toki voimme tutkia valintaa taloudellisessa toiminnassa, mutta miksi valitsisimme juuri valinnan kaiken määrittelyn aloittavaksi kysymykseksi? Psykologia jos jokin voi auttaa valintojen ymmärtämisessä, mutta usein kuulet psykologian määrittelyn kuvattavan kutakuinkin näin: Psykologia tutkii ihmisen mieltä. Psykologia tutkii ihmisen käyttäytymistä.
Tämä onkin vain yksi kirja. Taloustieteen määritelmä saattaa muualla olla taloudellisen toiminnan tutkimista. Se on huomattavasti tyydyttävämpi. Ensivilkaisulla. \
Nimittäin mitä taloudellinen toiminta on? Joku voisi hieman turhautua nyt. Eihän mitään tiedettä voi määritellä täydellisesti. Psykologian mieli tai kemistin molekyyli hajoavat loputtoman pieniin osiin, joten alkupiste on vain valittava. Näin on, mutta tähän voin vain itsepäisesti todeta, että taloudellinen toiminta ei riitä. Se ei vain riitä. Se jättää liikaa kysymyksiä avoimiksi liian nopeasti. Tieteiden määritelmien joukossa se pistää esiin. On totta että mikään määritelmä ei ole täydellinen, mutta tässä nimenomaisessa tilanteessa me tarvitsemme uuden määritelmän.
Johdatteleva kysymykseni on, mitä taloudellinen toiminta on jos ei toimintaa suhteessa rahaan? Taloustieteilijä vastaisi että se merkitsee ihmistä kohtaamassa niukkuuden. Kaikkea ei voi saada joten pitää tehdä valinta. Niukkuutta voi kohdata missä vain, ei vain rahassa. Edessämme on jälleen valinnan käsite. Niukkuus esitellään siis jonain taloudelliselle toiminnalle erityisenä ilmiönä. Onhan niukkuutta tunne-elämässäkin. Silloin psykologiakin tutkii niukkuutta. Shakinpelaajallakin on rajallinen aikamääre. Taloustiede esittää itselleen melkoisen suurenmoisen tutkimuskohteen: Niukkuus itsessään, sellaisenaan, universaalina... mikä? Mikä se edes on? Eihän tässä voi olla mitään järkeä?
Palataan vielä taloudelliseen toimintaan. Syy miksi ongelmallistan rahan valitsemisen lähtökohdaksi on, että moni taloustieteilijä esittää asian olevan niin. Siis niin että taloustiede tutkii valintaa yleisesti eikä vain rahaa. Eräs tärkeä taloustieteilijä on jopa sanonut että taloustiede tutkii itseasiassa hyvinvointia. Määritelmiä siis riittää moneksi, mutta ne kaikki aiheuttavat hämmennystä. Ja naiivin kysymyksen: Miksi ei vain sanottaisi, taloustiede tutkii rahaa.
Tässä on perusteluni:
Jos lähtökohtamme on valinnan tutkiminen --> seuraus on voiton maksimoinnin rationalisointi
Jos lähtökohtana on raha --> seuraus on ihmisen kompleksisuuden myöntäminen
Jos katsot ihmistä taloudellisen valinnan edessä, katsot rajattua peliasetelmaa, jossa tiedät itse oikean vastauksen (voiton maksimointi). Tällöin luot havaintoja jotka odottavat ihmiseltä voittoa maksimoivia tekoja.
Jos taas katsot jotain rahavirtaa, valitset jonkin tilastosuureen, joudut toteamaan ettet voi olla ihan varma miksi raha on virrannut juuri tuolla tavalla, sillä ihmisen toiminnalle on niin moninaisia syitä. (Voit toki kirjoittaa esseen ja esitellä erinäisiä todennäköisiä syitä sille)
Ero näiden kahden välillä on suuri. Nimittäin jälkimmäisessä katsotaan ihmiselämän monimutkaisuutta, kun ensimmäisessä yksinkertaistetaan asioita niin paljon, ettei syntyvät huomiot oikeastaan kuvasta todellisuutta. Ihminen ei nimittäin aina toteuta taloudellista toimintaa vaikka käyttääkin rahaa. Jos taloustieteen määritelmä on taloudellisessa toiminnassa, se odottaa ihmisen käyttäytyvän rahaa maksimoivasti mikä ei taas kuvasta todellisuutta.
Niin sanottu taloudellinen toiminta on jo itsessään hankalasti todellisuudesta osoitettava ja eroteltava ilmiö. Raha virtaa vaikka ihminen ei tekisi mitään valintoja. Olisi siis loogisempaa myöntää taloustieteen lähtökohdaksi raha. Rahalle voi aina osoittaa absoluuttisen olemassaolon, joka on tiliote, merkintä kirjanpidossa. Se miksi ja miten se liikkuu on tietenkin kyseisen tieteen tärkeimpiä tutkimuksen aiheita. (Etenkin myös se mikä kaikki käyttäytyy kuin rahaa, tai mikä kaikki voi olla potentiaalisesti rahaa)
23:50
Glukoosi 11,9 mmol/L